UOSUKAISTEN TARINOITA
MARIA ANTINTYTÄR UOSUKAISEN TARINA
Tarinan toimittaja: Marja Koivula
Uosukkalan neidon elämää
Maria 1950-luvulla. Kuva Marja Koivula
Isoäitini Maria Uosukainen
Maria Antintytär Uosukainen syntyi 16.10.1885 Valkjärven Uosukkalassa. Marian isä, Antti Tuomaanpoika Uosukainen eli Haaperän Antti, oli lampuoti ja kauppias Valkjärven Turulilassa. Hänellä oli tila (myöhemmin nimeltään Koivula) aivan Vuoksen rannassa. Marian isänisä Tuomas oli saanut noin 55 ha:n osuuden oman isänsä tilasta, joka siirtyi hänen ainoalle lapselleen Antille.
Marian äiti oli Anni Jaakontytär Uosukainen Valkjärven Pöppölästä, vajaan kilometrin päästä. Anni oli ns. Kiusiltoisia eli Kivisillan tilalta. Molemmat vanhemmat olivat siis Uosukaisia ja vuosina 1710 ja 1714 syntyneiden veljesten Jaakon ja Antin jälkeläisiä, kuten sukututkimus nyt on osoittanut. Välissä oli vain neljä sukupolvea.
Marian isä oli 18-vuotias ja äiti 20 naimisiin mennessään. Maria syntyi kaksi vuotta myöhemmin. Marian isä kävi kaupanteossa Pietarissa. Maria ei kuitenkaan koskaan päässyt mukaan Pietariin. Kauppamatkat olivat miesten matkoja.
Antti-isän vanhemmat Tuomas ja Maria (Marian isoäiti oli myös Maria) elivät Marian lapsuusvuosina kaikesta päätellen samassa taloudessa. Maria-mummo kuoli tyttärentyttären ollessa seitsenvuotias. Myös Anni-äidin vanhemmat olivat molemmat elossa Marian lapsuudessa ja mummulaan Kiusillalle oli lyhyt matka.
Ahkerasta kotiapulaisesta äidin korvikkeeksi
Marian isä oli sukuhaaran ensimmäinen kirjoitustaitoinen, vaikka kouluun hänkään ei ollut päässyt kovista haluista huolimatta. Samoin kävi Marialle. Valkjärven kirkonkylässä olisi ollut kansakoulu, mutta sinne oli 15 km:n matka. Kouluhaaveistaan huolimatta Maria jäi kiertokouluopetuksen varaan. Marialla oli jo kolme nuorempaa sisarusta hänen ollessaan seitsemän vanha.
Maria auttoi äitiään nuorempien hoidossa, opetteli karjalanpiirakoiden teon, kehräsi rukilla, ruokki lehmät ja kanat ja pyykkäsi Vuoksen rannassa. Karjalanpiirakat olivat ainakin 60-vuotta myöhemmin mielestäni maailman parhaita ja Marian kangaspuissa villa-silkkilangasta kutoma keinutuolinmatto todella taidokas. Maria oli seitsemäntoista, kun isä aloitti oman sekatavarakaupan pidon asuinrakennuksensa yhteydessä.
Marian äiti synnytti yhteensä yhdeksän lasta. Heistä Saima kuoli jo alle vuoden vanhana. Maria oli lapsista toiseksi vanhin ja tyttäristä vanhin. Marian äiti Anni kuoli, kun nuorin sisaruksista, Hilja, oli vasta kahdeksanvuotias. Maria otti vastuun äidittömän talouden hoidosta. Marian isoveli Tuomas oli vihitty pari vuotta aiemmin, mutta Mariaa nuorempia sisaruksia oli kuusi. Nuoremmat sisarukset, myös tytöt, pääsivät koulutielle. Nuorimmat saivat nauttia alle kolmen kilometrin koulumatkasta Laavolaan, minne oli perustettu kansakoulu 1901.
Sisaret lähtevät maailmalle
Seuraava pojista, Juho, oli äidin kuollessa jo lukkari-urkurikoulussa Viipurissa ja valmistui kanttoriksi ja avioitui kaksi vuotta äidin kuoleman jälkeen. Häävalmisteluja riitti seuraavinakin vuosina. Pikkusisaret Aina ja Helena avioituivat myös muutaman vuoden sisällä. Myös Mariaa 9 vuotta nuorempi Hedvig-sisko ehti avioon ennen Mariaa. Nuorin pojista, Viktor, jatkoi Juhon tapaan opintoja Viipurissa kirkkomusiikkiopistossa.
Kun Maria oli 25-vuotias, isä solmi toisen avioliiton. Maria pääsi tässä vaiheessa ensimmäisen kerran maailmalle. Juho-veli oli kanttorina Hankasalmella ja Maria meni sinne talouden- ja lastenhoitajaksi pariksi vuodeksi. Antti-isän toisesta vaimosta ei kuitenkaan oikein ollut lasten ja perheen hoitajaksi, ja Maria jatkoi nuorimmista sisaruksista ja taloudesta huolehtimista Hankasalmelta palattuaan. Isän toinen avioliitto päättyi eroon viisi vuotta kestettyään. Kului vielä kaksi vuotta, ja isä meni kolmannen kerran vihille kesällä 1917. Maria oli tuolloin jo 31-vuotias ja päätti, että nyt oli jo hänen vuoronsa suunnitella omaa tulevaisuutta.
Kotitalon raunioilta uuteen elämään
Itsenäisen Suomen aika jouduttiin aloittamaan tyhjästä. Tuli tuhosi sekä kodin että kaupan toukokuussa 1918. Isä oli tuolloin hakemassa nuorinta sisarta Kanneljärven kansanopistolta ja hänen palatessaan kodista oli jäljellä vain törröttävät savupiiput.
Juho Mononen 1920-luvulla.
Kuva Marja Koivula
Lempi Helena ja Maria 1945.
Kuva Marja Koivula
En tiedä, paloivatko kapiot, mutta Maria oli löytänyt sulhasen Uosukkalasta. Hän oli Mariaa kuusi vuotta nuorempi Johan (Juho) Mononen. Juho oli palkittu kärrimestari, joka teki lähinnä puutyöt ja maalaukset, rautaosat valmisti hänen Mikko-veljensä pajassaan.
Maria vihittiin 1. syyskuuta 1918. Nuoripari asui ensimmäiset vuodet edelleen Uosukkalassa. Esikoinen Väinö syntyi kaksi vuotta häiden jälkeen. Maria muutti 1922 Vuokselaan ja edelleen Sakkolan Kiviniemeen 1924. Lapsia syntyi yhteensä kolme, Väinön lisäksi Niilo ja Lempi Helena. Lempi eli äitini vietti kesälomapäiviä isoisänsä Antin talossa, joka oli rakennettu tuon vuoden 1918 tulipalon jälkeen Haaperään, samalle tilalle, mutta hieman eri paikkaan.
Marian isän Antin kolmannesta avioliitosta syntyi 8 lasta, joista nuorin, Helmi, oli kuukauden äitiäni Lempiä nuorempi. Näin Marian tyttärellä oli leikkitoverina tätipuolensa.
Äitini Lempi Helenan ja isoäitini sisarpuolen Helmin kanssa pääsin 2000-luvun alkupuolella etsimään ja löytämään Haaperän Koivulan tilan ja sen navetan luonnonkivijalan, sodissa tuhoutuneen uuden asuintalon tulisijan sekä 70 vuotta villeinä kasvaneet liljat ja spireat. Ja löytyihän sieltä myös Helmin ja äitini Lempi Helenan leikkikivi.