EVAKKOTIET
SA-Kuva
VALKJÄRVELTÄ JÄMSÄÄN
1939 alkanut talvisota loi odottamattoman haasteen Suomen valtiolle. 11% väestöstä piti evakuoida ja uudelleensijoittaa itärajan tuntumasta Sisä-Suomeen. Vasta 1945 valmistunut maanhankintalaki takasi evakkolaisille pysyvän uuden kodin. Menetettyjen alueiden väestö sijoitettiin pitäjittäin uuden rauhan ajan Suomeen.
Valkjärven väkiluku oli 7694 vuonna 1939. Pitäjän asukkaista suurinosa oli luterilaisia toisin kuin Raudun naapuripitäjässä missä heitä oli peräti puolet väkiluvusta. Marraskuun sotatoimien alkamisen myötä koko Valkjärven pitäjä evakuoitiin ja kunnan ja seurakunnan toiminnot siirrettiin talvisodan jälkeen Ypäjälle. Asukkaat osoitettiin Forssan, Jokioisten, Humppilan, Ypäjän, Someron, Ähtärin, Urjalan, Kylmäkosken ja Virtain kuntiin.
Talvisodan jälkeen vuonna 1941 asuntokantaa oli Valkjärvellä jäljellä jonkinlaisessa käyttökunnossa vain n. 20% ja asukkaita palannut n. 3000. Kesään 1942 mennessä peräti 89% asukkaista oli palannut jälleenrakentamaan kotejaan, yhteensä 6862 valkjärveläistä ja asuntokanta noussut n. 70-80%:iin. Usko tulevaisuuteen oli kova.
Jatkosodan jälkeen 1945 Valkjärven kunta ja seurakunta määrättiin Jämsään. Asukkaita osoitettiin maarekisterikylien mukaan jaotellen Jämsään, Lammille, Kuhmoisiin, Padasjoelle, Koski HL:ään, Korpilahdelle, Orivedelle, Keuruulle, Juupajoelle, Mänttään, Kuorevedelle, sekä lisäksi Somerolle ja Somerniemeen. Kodittomuus oli saattanut kestää jo vuosia. Pitkiä siirtymisiä ja väliaikaisia majoituksia toisten nurkissa saattoi kertyä evakkolaisille sotavuosien aikana lukuisia. Omaisuutta ei juuri ollut.
Reitti Jämsään tuli junalla Mänttään tai Jyväskylään. Mäntästä matka jatkui auto- tai hevoskyydillä Jämsään. Samalla tavalla tultiin Jyväskylästä – tai sitten laivalla ja proomulla. Myös Lahteen junalla tullut saatettiin lastata proomuun ja vesiteitse Padasjoelle, Kuhmoisiin ja Jämsään. Jotkut matkasivat Lahdesta hevosella ajaen Jämsään.
Uudelleen sijoitettaville evakoille suunnatuissa maanhankinta- ja korvausasioissa oli välillä suuria haasteita. Hakemus hylättiin mikäli ei omistanut karjaa. Vuokramaata ei haluttu luovuttaa ja sitä saattoi joutua antamaan myös siirtoviljelijä joka oli saanut tilan haltuunsa jo aiemmin. Vuokramaita jouduttiin usein myös pakko-ottamaan. 1947 lopussa evakkojen maatalousväestöstä ¼ oli vielä vailla tiloja.
Valkjärven seurakunnan väkiluku oli vuonna 1948 vielä niinkin korkea kuin 4753. Siirtoseurakunnat lopettivat toimintansa 31.12.1949 ja loputkin jäsenet siirtyivät asuinpaikan seurakuntaan.
Tiedot on koottu pääosin Hannu Iivosen puheesta, jonka Hannu piti Jämsän sukukokouksessa 2018. Hannun tarina on luettavissa Evakkotarinoissa.
Luovutetut alueet käsittivät yli 12% Suomen pinta-alasta. Niillä sijaitsi kokonaan 45 ja osittain 23 pitäjää. Viipurin lääni oli Suomen lääneistä väkirikkain ja sen asukastiheys kaksi kertaa suurempi kuin koko Suomen. Se lakkasi olemasta. Suomen toiseksi suurin kaupunki Viipuri koki saman kohtalon.
Alkaneen sodan alta evakkotaipaleelle lähti 410 000 suomalaista ja heidän joukossaan tuhansia Uosukaisten sukuun kuuluvia. Kokemus järisytti koko perhettä vauvasta vaariin. Viisi Uosukaisten evakkotarinaa vie meidät noihin tunnelmiin.
PAULI UOSUKAINEN
"Aamulla herättyämme saimme kokea sodan karmean todellisuuden. Raudun suunnalta kuului tykkien jymy. Suuliekkien leimahdukset välähtelivät pimeää..."
REIJO UOSUKAINEN
"Talvisodan syttyessä myös Uosukaisen perhe joutui lähtemään evakkomatkalle, ja tuolloin vasta 10-vuotias Reijo ohjasti perheen ori-hevosta yön selkään 30.11.1939."
JOUKO KOSONEN
"Äitini teki pitkää päivää siirtoväenhuollossa ja yritti auttaa evakkoja heidän vaikeuksissaan. Oli myös sellaisia taloja, joissa ei alkuunkaan ymmärretty..."
ANNA BORG
"Luonto oli poissa ollessamme villiintynyt kasvattamaan puita, pensaita, kukkia ja polvenkorkuista heinää tiet, pellot ja pihat umpeen. Kivsilta oli maalattu..."
HANNU IIVONEN
"Vuokratoimikunnan puheenjohtajana 1946 Jämsässä toimi isäni Väinö Iivonen. Kesäkuun 25 päivästä alkaen heinäkuun loppuun kokouksia oli yhteensä 13 kpl."
Kun Karjalan äidit, lapset ja isovanhemmat olivat joutuneet evakkotaipaleelle, isät ja pojat taistelivat itärajalla, monet kotiseuduillaan Suomen ja kotiensa puolesta. Sotapolku on palvelu josta voi tutkia sukulaistesi joukko-osaston liikkeitä taistelujen tuoksinnassa.
Sotapolku on itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 avattu verkkopalvelu, joka syntyi palvelun tekijöiden uteliaisuudesta ymmärtää missä heidän isovanhempansa kulkivat sotien aikana. Palvelussa voit etsiä tai lisätä haluamiensa sotilashenkilöiden tietoja ja vaiheita sotien aikana kartalla. Tiedot käsittävät pääosin talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden tiedot mutta palvelu täydentyy vähitellen myös sodassa elossa selvinneiden tiedoilla.
Kirjaudu palveluun, lisää sukulaisesi tiedot ja kuva tähän Suomen merkittävimpään matrikkeliin, jonka tavoitteena on kerätä ensimmäistä kertaa mahdollisimman täydellinen luettelo kaikista viime sodissamme palvelleista seuraaville sukupolville.
Henkilön joukko-osaston tunnetut liikkeet ja toimintakuvauksetsotatoimien aikana sekä taistelualueiden topografisia karttoja
Kansallisarkiston joukko-osastojen sotapäiväkirjat
Henkilökortti